perjantai 1. tammikuuta 2016

Tontun tekeleet ja laatupohdintaa

Joulun alla oli taas tonttupajassa tohinaa, kun piti saada valmiiksi muutama työ ennen deadlinea eli jouluaattoa. Novitan Heijastus-langasta valmistui loistava pipo (siis ihan kirjaimellisesti), jonka pukki toimitti pienelle esikoululaiselle.



Pipo valmistui huonoksi havaitulla "kokeile, pura, kokeile uudelleen, pura uudelleen, menetä hermosi ja heitä kutimet seinään, toista kunnes jossain vaiheessa onnistut" -metodilla, johon turvaudun aina silloin, kun sopivaa neuleohjetta ei ole saatavilla. Mainittakoon vielä, että en erityisemmin pidä tästä metodista. Samasta syystä käytän ruoanlaitossakin melkein aina reseptejä, sillä pidän siitä, että joku muu on hoitanut kokeilut ja mokailut puolestani.

Toinen pehmeä paketti sisälsi eläinhaalarin, jonka ohje on Suuresta Käsityölehdestä. Tämän tekemisessä olisi ollut saumuri tarpeen, sillä ompelukoneella ei saa mielestäni läheskään yhtä siistiä jälkeä aikaan kuin saumurilla, ja lisäksi oma ompelukoneeni ei sovellu oikein millään trikoon ompeluun. Puolakotelon sain purkaa ihan atomeiksi tämän työn aikana valehtelematta ainakin kymmenen kertaa, joten toistaiseksi jätän trikookankaat rauhaan. Saumurin olen kyllä suunnitellut ostavani jossain vaiheessa.


Haalarissa on tarrakiinnitteinen häntä ja edessä pitkä vetoketju. Poikkesin ohjeesta sen verran, että tein hupusta tuplapaksun, koska korvat eivät meinanneet pysyä ohuessa hupussa millään pystyssä.


Heijastinlankapipoa neuloessani mieleeni tuli taas Hyvän mielen vaatekaappi -kirja. Olen tuon kirjan luettuani kiinnittänyt enemmän huomiota vaatteiden laatuun ja käyttöikään, ja oppinut välttämään tietyistä materiaaleista (esim. akryylistä) valmistettuja vaatteita.

Heijastus-lankakin on pitkälti akryyliä, joka on aika heikkolaatuinen materiaali. Myös lankavarastoa purkaessani olen monesti törmännyt tilanteeseen, jossa olen todennut, että aikoinaan hankkimani ah niin ihana lanka onkin laadultaan oikeastaan aika surkeaa tavaraa, enkä enää tiedä, haluanko käyttää aikaani sellaisen langan parissa, josta neulottu työ kestää yhtä kauan kuin halpavaateliikkeiden muutaman euron neuleet.

Tästä syystä muutama työ on jäänyt minulta kesken. Esimerkiksi syksyllä aloittamani Puro-boleron alun purin, koska päätin käyttää Purot sittenkin johonkin huovutettavaan työhön, sillä huovutettavana tuo lanka on varmasti kestävämpää. Jatkossa aion olla tarkempi laadun suhteen myös lankojen kohdalla ja ostaa vain hyvälaatuisia (vaikkakin hintavimpia) lankoja.

Heikompilaatuisten (jo varastosta löytyvien) lankojen jatkokäyttö onkin sitten iso kysymysmerkki. Mitäköhän niistä kannattaisi tehdä vai kannattaako niitä ylipäätään käyttää mihinkään?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti