Satulatuolin virittely

Kuten aiemmassa kirjoituksessa mainitsin, olen nykyään onnellinen ompeluhuoneen omistaja. Ompeluhuoneeni sisustaminen on vielä hieman kesken, koska päätin keskittyä ensin ns. yleisten tilojen sisustamiseen ja mehustella samalla mielessäni täydellistä ompeluhuoneen sisustusta (tai niin täydellistä kuin asuntovelallisen kukkaro vain kestää, hehe..)

Yksi tärkeimmistä huonekaluista on ompelupöydän lisäksi tietysti työtuoli. Mietin kauan, millaisen tuolin hankkisin ja päädyin lopulta ostamaan alennusmyynnistä satulatuolin. Kannoin tuolipaketin tyytyväisenä kaupasta kotiin, ja aika nopeasti sen jälkeen päättelin tehneeni taas yhden virheostoksen, jotka näin sivumennen sanottuna tuntuvat olevan erityisalaani. (Kyllä, olen yksi niistä tontuista, jotka raahaavat kirpputorille uusia vaatteita ja muuta roinaa. Huoh.) Syy tähän oli se, ettei tuoli näyttänyt sopivan huoneen tyyliin ja muihin huonekaluihin ollenkaan kromisen rungon vuoksi. Kevyen masennuskohtauksen jälkeen päätin, että kyllä tästä(kin) selvitään ja aloin googlaamaan vinkkejä kromin maalaamiseen.

Lyhyen googlaustuokion jälkeen voin kertoa, ettei moiseen hommaan kannata ryhtyä kuin äärimmäisessä hädässä, sillä kromipinta pitäisi ensin hiekkapuhaltaa tai syövyttää voimakkailla kemikaaleilla, eikä kumpikaan vaihtoehto tuntunut kovin järkevältä. Niinpä mietin muita vaihtoehtoja ja keksin lopulta päällystää rungon joko langalla tai muulla tekstiilillä.

Hetken puntaroituani ajattelin langalla päällystämisen vievän aikaa ja hermoni sekä olevan liian altis kissojen kynsien aiheuttamille vahingoille, joten päädyin käyttämään päällystämisessä matonkudetta. Ostin Turusta Käsityö-Elisasta Hoooked-kudetta yhden kerän tätä varten.

Ja tällainen siitä tuolista sitten tuli:

Onhan tämä vähän kotikutoisen oloinen, mutta olen silti ihan tyytyväinen lopputulokseen. Kiiltävä kromirunko on nyt piilossa, ja se on pääasia. Kude on ihan simppelisti kieputettu rungon ympäri, ja homma oli valmis parissa tunnissa. Helppoa kuin heinänteko:)

Uusi vuosi ja uudet neuleet

Viime vuosi päättyi osaltani hämmentävään tilanteeseen: Tajusin, että neulekorini on tyhjä. Siis ei ainuttakaan keskeneräistä työtä koko korissa. Olen kyllä aiemminkin yrittänyt pitää tiukkaa kuria itselleni uusien töiden aloittamisessa, mutta nyt vihdoin pääsin tavoitteeseeni.

Sain joulun välipäivinä valmiiksi erään n. vuoden keskeneräisenä korin pohjalla maanneen projektin, minkä jälkeen korin pohja alkoi loistaa tyhjyyttään. Siitä riemastuneena päätin ottaa puikoille ihanaa (ja ah niin ihanan kallista) japanilaista Noroa, jota ostin Tallinnan reissulta syksyllä. Lanka löytyi eräästä kauppakeskuksessa sijaitsevasta käsityöpuodista (kauppakeskuksen tai liikkeen nimeä en kuolemaksenikaan muista), ostin sieltä muutaman kerän Noro Silk Garden ja Kureyon -lankoja, jotka sattuivat vieläpä olemaan alennuksessa.

Samalla reissulla kävimme myös Karnaluksissa, jonne jokaisen koruaskartelijan ja ompelijan kannattaa käydä tutustumassa ainakin kerran (tuskin jää yhteen kertaan...) Sieltä löytyi mm. huivineuloiksi sopivia isoja hakaneuloja, joita en ole löytänyt kotimaasta millään. Kaupan kassasysteemi on muuten suorastaan hilpeä, enkä ymmärrä, miten kassaneidit voivat muistaa kaikkien tuotteiden hinnat/koodit ulkoa ja olla niin hiivatin nopeita. Itse olen surutta ulkoistanut kaiken muistamisen kalenterille, läppärille, tabletille, kännykälle ja siipalle. Muistipelissäkin häviän kaikille yli viisivuotiaille. Ja hetkinen, mitä mä olinkaan kirjoittamassa...? :D

Uusia lankoja olen taas ostanut jonkin verran, mutta olen kyllä pitänyt huolen, että vienti on ollut suurempaa kuin tuonti (näin kansantaloudellisesti ilmaistuna...) Tänä syksynä olen hankkinut Noron lisäksi vain Novitan Joki-lankaa, viimeksi sain kuusi kerää kympillä lähikaupasta. Vaarallisia nuo lähikaupat, kun maidonhakureissullakin voi langeta lankoihin. Ei ole helppoa tämä lanka-addiktin elämä.

Jännittävää uutta vuotta!

Yhä puikoissa

Pitkä tovi on vierähtänyt siitä, kun olen viimeksi tänne kirjoittanut. Neulominen ei suinkaan ole jäänyt pois kuvioista, vaikka en ole töitä tänne pitkään aikaan listannutkaan. Reiluun puoleentoista vuoteen mahtuu kaikenlaista, isoin muutos on varmaankin muutto uuteen kotiin. Kuvien ottaminenkin on vähän unohtunut, mutta viimeisimmät työt on sentään muistikortille tallennettu.

Avustin joulupukkia tänä vuonna yhden työn verran, pakettiin sujahti tällainen villapusero:

Paita on palmikkoneuletta Novitan Isoveli-langasta. Tein paidan koossa 122 cm, menekki oli vähemmän kuin ohjeessa eli hiukan alle viisi kerää (ohjeen mukainen menekki 550 g.) Ohje löytyy Novitan kevät 2012 -lehdestä, malli nro 43. Tein paidan samalla värillä kuin ohjeessa, eli syklaamin värisenä. Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen, ja paitakin istui lahjansaajan päälle oikein hyvin.

Aiemmin syksyllä tein eräälle vähän pienemmälle neitokaiselle villatakin muutamia vuosia sitten ostamastani Novitan Pretty Baby -langasta. Ohje löytyy Novitan kevät 2010 -lehdestä. Napit löytyivät Eurokankaasta, siellä sattui olemaan juuri sopivan sävyisiä vihreitä nappeja.

Pienokaisten vaatteita on edelleen mukava neuloa, kun ne valmistuvat nopeasti ja ovat aina söpöjä!

Aiemmin syksyllä kävin töiden merkeissä Järvenpäässä, jossa on aivan ihana neulekahvila nimeltään Lentävä Lapanen. Sieltä tarttui mukaani jotain pientä.

Tärkein hankinnoista on ehdottomasti Vikingin neulat, joiden päässä on metallisen loven sijasta muovilenkki. En ymmärrä miten olen tullut toimeen ilman näitä! Jatkossa varsinkin paksusta langasta tehtyjen neuleiden kokoaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin ennen. Neulojen lisäksi ostin kangasnauhaa, jossa lukee Hand Knitted. Jatkossa pala tätä saattaa löytyä neulomuksistani.

Kuten alussa mainitsin, muutin tänä vuonna uuteen kotiin. Tämä on hyvä uutinen, sillä sen myötä toteutui eräs haaveeni: Oma ompeluhuone. Tästä kuvia ja tarinaa lisää myöhemmin.

Jäätelökesä!

Kuten eilen kerroin, osallistuin Knit 'n' Tag Turku -neulegraffititapahtumaan. En ole aiemmin neulegraffiteja tehnyt, mutta kokeilumielessä lähdin tällä kertaa mukaan. Aiheita oli mielessä useita, mutta koska rajallisen ylijäämälankavaraston omaavana päätin tehdä jonkun pienen budjetin työn, aihe ratkesi lopulta vasta lankaostoksilla. Hankkimani langat lojuivat sekaisin samassa myyntikorissa, ja nähtyäni ne mielessäni oli vain Trio-jäätelö.

Tapahtumasta ilmoitettiin onneksi hyvissä ajoin, työn tekemiselle oli siis runsaasti aikaa. Päätin poiketa tavastani tehdä asiat viime tipassa, ja työn aloitinkin jo helmikuussa. Graffiti valmistui pikkuhiljaa, ensin neuloin tuutit valmiiksi ja sitten virkkasin kasan jätskipalloja. En ole kovinkaan innostunut virkkaamisesta, mutta tämä työ oli miltei pakko tehdä pääosin virkkaamalla. Eikä siinä mitään, ihan hauskaahan se virkkaaminen lopulta oli:)

Tässä työ on vielä kokoamisvaiheessa. Jätskien pohjaksi virkkasin ruskeaa verkkoa niin kauan kuin lankaa riitti. Koska työstä meinasi tulla liian matala, lisäsin korkeutta mustasta langasta virkatuilla ketjusilmukkanauhoilla.

Työ on ollut pingotuksessa parvekkeella vanhaan mattoon kiinnitettynä, Batman on ominut sen siellä makuualustakseen.

Tässä se nyt sitten on puun ympärille kiinnitettynä. Työtä kiinnittäessäni moni ohikulkija pysähtyi kommentoimaan ja kuvaamaan työtä, ja oli kyllä mukavaa saada ihmisiltä positiivista palautetta työstä:) Työni on puu numero 8, sijainti Pinellan terassin kupeessa Aurajoen rannalla. Työt pysyvät puissa käsittääkseni 3.6.2013 asti.

Tapahtumassa oli paljon hienoja ja kekseliäästi toteutettuja töitä, tässä joitakin ottamiani kuvia muista töistä:

Loppukaneettina todettakoon, että tapahtuma oli mielestäni hyvin organisoitu ja kaikin puolin onnistunut, sääkin onneksi suosi meitä. Tapahtumassa oli myös graffiti workshop, jossa sai kokeilla spraymaaleilla maalaamista eli perinteisten graffitien tekemistä. Ei ole muuten helppoa se, mutta oli tosi kiva päästä kokeilemaan:)

Kevätlankailua

Se on kuulkaas ihmiset kesä nyt, helleraja on jo mennyt rikki. Tämä kevät on mennyt tosi nopeasti, mutta ei tietystikään ilman neulomista. Huomasin, että muutama juttu on unohtunut blogata, vaikka ovat olleet valmiita jo viime vuoden puolella.

Ensimmäinen on Puro Batikista tekemäni neuletakki. Ostin tätä lankaa heti kun se tuli kauppoihin, mutten tiennyt mitä sillä tekisin. Värin takia sitä oli kuitenkin pakko ostaa varastoon. Päädyin lopulta tekemään siitä neuletakin Novitan ohjeilla.

Toinen on tuunattu harmaa kassi, johon kiinnitin siippani isoäidin ullakolta löytyneen pitsiliinan, johon oli läikkynyt kahvia. Tahra oli niin sitkeä, ettei se lähtenyt pesussa eikä edes valkaisemalla, joten kirjoin sen piiloon valkoisella langalla. Vähän epätavanomainen tahranpoistokikka, mutta toimi...

Kevään blogihiljaisuuteen on syynsä, sillä olen työstänyt yhtä ainoaa tekelettä helmikuusta alkaen, enkä ole halunnut paljastaa siitä mitään etukäteen. Enkä halua nytkään, hahaa:) No sen verran voin kertoa, että huomenna kyseinen tekele on kaiken kansan nähtävillä Knit 'n' Tag Turku -tapahtumassa. Laitan siitä sitten kuvia ja tarinaa tännekin.

Kirjahankintoja

Onnistuin välttämään ilmeisesti kokonaan alennusmyyntiansat lankojen osalta, sillä en löytänyt enää punaista Crystalia, jota olisin voinut alennuksesta ostaa. Sen sijaan mukaan tarttui vaihteeksi pari käsityökirjaa. Ensimmäinen on Neulo ja virkkaa jämälangasta (tekijä Sanna Vatanen), jossa on hyviä ideoita neuletöistä ylijääneiden langanpätkien hyötykäyttöön.

Toinen on Joka tyypin kaavakirja II, joka on hauskasti toteutettu ompelukirja. Hyllystäni löytyy entuudestaan jo eka osa, tässä kakkosessa on ehkä hiukan vaikeampia malleja kuin ekassa. Sain nämä kirjat aika edullisesti, 9 € kappale.

Puro ei tunnu loppuvan lankavarastosta ollenkaan, joten päätin tehdä vielä toisenkin setin lapselle. Pipon ja lapasten ohje on Novitalta. Lapaset ovat muuten hurjan söpöt, kun ne ovat niin pienet!

Pehmeiden pakettien päivitys

Nyt on joulu ohi, ja aika päivittää vuoden viimeiset tekeleet. Kuten jo muutamana aikaisempanakin vuotena, pukinkontista löytyi joitakin pehmeitä paketteja.

Tämä tyyny on tehty Novitan Jambosta, en muista enää menekkiä (olisko n. 2,5-3 kerää?) tai silmukkamääriä, ilman ohjetta tehty kasin puikoilla. Pintakuviona on neljä palmikkoa, ja yksi sivu pysyy kiinni puisilla napeilla.

Purosta tehty pipo löytyi yhdestä paketista, tämän ohje löytyy Novitan talvi 2010 -lehdestä (malli 20.) Kiinnitin palmikkojen lomaan muutamia puunappeja koristeeksi ohjeessa mainittujen niittien sijaan.

Purosta tuli tehtyä muutakin, tämä lapsen pipon ohje löytyy Novitan kevät 2012 -lehdestä. Värit kiertyvät pipossa kauniisti, sillä se on neulottu palmikoiden vuoksi tasona. Lankaa jäi sen verran, että värkkäsin tässä välipäivinä vielä pipoon sopivan kaulurin, jonka ohje löytyy samaisesta lehdestä.

 

Lankakorissa on vielä muutama oma projekti kesken, Puro-villatakki ja Delight-huivi pitäisi saada valmiiksi että pääsee uusien projektien pariin. Tästä vuodesta on pakko mainita se, että olen kiitettävästi onnistunut olemaan hamstraamatta lankaa. Lankavarastoni on jopa pienentynyt viime vuodesta, eli olen neulonut enemmän kuin ostanut uutta lankaa. Ehkä annan nyt itselleni luvan ostaa alennusmyynneistä hiukan lankaa, mutta vain sellaista, mikä on muutenkin hankintalistalla. Saa nähdä miten siinä onnistun! ;)

Still alive and knitting!

Hahaa, kerrankin keksin vetävän otsikon! Olen selvästi lukenut Fingerboria tarpeeksi (eli aivan liikaa...)

No, asiaan. On tullut taas vähän pidettyä taukoa blogaamisesta, mutta puikot eivät suinkaan ole pysähtyneet,  vaikka lankakori ja muukin irtaimisto omistajineen on muuttanut tässä välissä Suomen vanhaan pääkaupunkiin. Neuletöistä myöhemmin lisää, esittelen tässä välissä yhden viime kesänä valmistuneen tekeleen.

Ompelin eräälle pienelle prinsessalle syntymäpäivälahjaksi tällaisen mekon. Ohje löytyi Suuren Käsityölehden prinsessaliitteestä. Mekon ompelu oli varsin mukavaa puuhaa, ja vaikka suunnittelin aluksi pitäväni mallin yksinkertaisena, innostuin kirjailemaan liehukkeisiin kukkasia ja taittelemaan helmaan satiininauhasta koristeellisen nauhan. Prinsessan vakioasuste eli kruunu syntyi pahvista, päälle on liimattu kangasta ja nappeja. Kruunu pysyy päässä satiininauhalla, joka sidotaan pään taakse.

Tällä hetkellä on tonttupajassa kiirettä, mutta yritän ehtiä päivittämään valmistuneet työt tässä lomien aikana. Siihen asti, näkemiin. (-> olen myös katsonut tarpeeksi uutisia...)

Knitgirl is back!

Tuli pidettyä pieni tahaton tauko bloggailusta, syynä lähinnä kesäloma ja sitä edeltäneet kiireet. Käsitöistä en kuitenkaan ole pitänyt taukoa, puikot heiluvat edelleen jatkuvasti:) Mitään valmista neulomusta ei taida olla tällä erää esiteltäväksi, viimeisin tekele on vielä pingotuksessa joten siitä tulossa piakkoin kuvia, ja seuraavakin työ on kyllä jo aloitettu.

Puikoilla on siis tuttuun tapaan Novitan Puroa, sävyt Metsä ja Luumupuu. Tästä tulee toivottavasti vielä jonain päivänä villatakki.

Eksyin tällä viikolla myös ruokaostoksilla ollessani lankahyllylle, vaikka olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen olla ostamatta uusia lankoja ennen kuin odottavat projektit ovat valmistuneet. Kuten olen jo aikaisemminkin maininnut, teen sopimusrikkomuksia itseäni kohtaan yhtenään, ja tälläkin kertaa perustelin hankinnat edullisella hinnalla.

Prismasta lähti mukaan alennushintaista Miamia, Tennesseetä ja Hankoa. Puolustukseksi mainittakoon myös, että nämä olivat hankintalistallani, joten eihän tämä nyt niin paha juttu ole, eihän?

Vaatteiden virittelyäkin on tullut tehtyä, tässä kuvat yhden kirpparilta ostetun paidan muodonmuutoksesta:

Pidin kovasti tuosta liukuväristä, mutta paidassa oli keskisauma omituisessa kohdassa, ja lisäksi toisessa hihassa oli väritahra olkapäällä (ehkä siksi tämä maksoi kirpparilla vain euron...) Leikkasin yläosan sauman kohdalta pois ja tein siihen nauhakujan, jonne pujoitin puolen sentin levyistä kuminauhaa. Ja näin meillä on tuubitoppi.

Huomenna on edessä paluu arkeen, koska loma loppuu tähän päivään. Onneksi kesää on kuitenkin vielä rutkasti jäljellä:)